Keittiövalinta tehty

Joku viisas joskus on todennut, että keittiö on kodin sydän ja sitä se todella on. Me asumme nyt pienessä kaksiossa ja vaikka meillä varsinainen ruokapöytä onkin olohuonessa, niin silti usein syömme keittiössä pienen ruokapöydän äärellä.

Molemmat meistä nauttii ruuanlaitosta ja varsinkin mies voi viettää sunnuntaisin monta tuntia keittiössä, vaikkakin avovaimon mielestä se johtuu enemmänkin miehen hitaasta työskentelystä. Uuden talon huoneista keittiöön onkin käytetty kaikista eniten aikaa suunnitteluun.

Tässä tärkeimmät kohdat jotka olivat suunnittelun lähtökohtana:
- Paljon työtasoa
- Tiskikone ylös
- Tiskialtaan alle ei tulisi roskiksia
- 80cm liesitaso
- Intergroidut koneet, koska musta keittiö
- Aamiaissyvennys, huom ei aamiaiskaappia!

Oli aika selvät sävelet alusti asti, että mies haluaa mustan keittiön, mutta perheen naisväki oli sitä mieltä, että musta keittiö on aivan liian työläs valinta lapsiperheen keittiöksi puhtaanapidon kannalta. Tämän takia me myös hylkäsimme Ikean keittiön heti kättelyssä, koska sen oviin jäi välittömästi sormenjälkiä.

Kilpailutimme monta keittiöfirmaa ja itseasiassa vähän puolivahingossa törmäsimme Turun vieressä Kaarinassa vaikuttavaan Puuvajaan, joka on siis paikallinen tekijä. Tämä asia myös vaikutti meidän valintaan pelkästään positiivisesti, koska mielummin valitsemme paikallisen kuin ulkomaisen keittiönfirman. Saimme myös Puuvajan Annelta erittäin hyvää palvelua, joka oli myös merkittävä tekijä valinnassamme. Kaikki yritykset eivät myöskään tarjonneet ovia, jotka hylkivät sormenjälkiä. Valitsemamme mattamusta korkeapainelaminaattiovi tulee Carlo Casagranden mallistosta, jota toki tarjoaa muutama muukin keittiöfirma Suomessa.

Meille tulee myös kodinhoitohuoneen kalusteet Puuvajasta. Tasoiksi sinne tulee FENIX NTM -musta laminaattitaso, jossa on nämä alla olevassa kuvassa näkyvät ominaisuudet. Samat ominaisuudet löytyvät myös keittiönovista, pois lukien lämpökorjautuvuus sekä antibakteerisuus.

Keittiöön tulee mattamustien ovien lisäksi tammiset puutasot ja messinkinen hana sekä vetimet. Taustaseinäksi on tulossa vihreä maali, sävynä ehkä Tikkurilan Nefriitti. Kodinhoitohuoneessa on valkoiset maalatut ovet ja musta taso sekä vetimet. Laatikostoista löytyy kaksi isoa pyykkikoria ja silityslauta, vastakkaiselle seinälle tulee liinavaate- ja siivousvälinekaappi sekä seinälle kiinnitettävät kuivaustelineet. Tässä havainnekuvat sekä keittiöstä, että kodinhoitohuoneesta.

Vielä pitää jaksaa useampi kuukausi odottaa, että nämä suunnitelmat konkretisoituvat!

Lämpökaivon porausta

Pystysviikon jälkeen talolla on tapahtunut seuraavaa. Peltikatto asennetiin heti pystytysviikon jälkeen ja siihen meni yhteensä pari päivää. Ennen valua tehtävät LVIS työt tehtiin edellisviikolla ja niihin kului neljä päivää kaiken kaikkiaan. Lattiavalu tuli viime viikon keskiviikkona. Torstaina aamulla käytiin kastelemassa betonilattia kosteaksi ja peitettiin se muovilla, jotta pinta saisi rauhassa kuivua.

Saariston kaivonporaus kävi tänään poraamassa meille maalämpökaivon, se sujui kaikenkaikkiaan jouhevasti. Kaivon syvyydeksi tuli 180 metriä, 55 metrin syvyydestä löytyi vettä, joka on hyvä merkki koska tällöin ei tarvinnut enää kastella poranterää.

Saatin Jereltä (Saariston kaivonporaus) hieman kuvamateriaalia tämän päivän tapahtumista, koska itse emme valitettavasti päässeet paikalle. Huomatkaa miten siististi porausjäte meni suoraan säiliöön ja näin ollen meille ei jäänyt mitään siivottavaa. Tontillahan ei ollut nyt käytettävissä vettä, joten pojat toivat poraukseen tarvittavan veden mukanaan.

Itse lämpöpumpun asennus tapahtunee elo- tai syyskuussa, josta sitten juttua erikseen tuonnempana.

Pystytysviikko

Maanantaina varhain aamulla menimme tytön kanssa tontille todella odottavin fiiliksin, sillä meille tuli talopaketti. Elementit kuljettanut rekka oli tullut tontille jo sunnuntaina, joten pystytys lähti heti kahdeksalta vauhtiin. Seinäelementtejä oli 9 kpl ja ne olivat paikallaan puoleen päivään mennessä. Loppupäivästä pystytysporukka laittoi paikalleen vielä kattotuolit ja päätykolmiot. Elementeissä oli kiinni kaikki ikkunat ja ovet, paitsi terassin lasinen pariovi ja pääovi, joten valmiin näköistä tuli todella nopeasti. Isäntä ei päässyt paikalle, joten hänelle lähetettiin tietenkin paljon kuvia ja videoita päivän aikana.

Olimme halunneet jättää talon taakse yhden ison männyn pystyyn, mutta maatöiden aikana totesimme, että se on turvallisuussyistä kuitenkin parempi kaataa. Ongelmaksi tuli se, että puuta ei enää oikein mahtunut kaatamaan minnekään, joten se kaadettiin pystytyspäivänä nosturin avulla.

Pystytysporukkaan kuului 2 timpuria, nosturinkuljettaja ja rekan kuljettaja. Timpurit jäivät hommiin torstaihin asti. Tiistaina he saivat vesikaton paikalleen, joten sen jälkeen ei tarvinnut jännätä enää vesisateidenkaan puolesta vaikka niitä ei kyllä täksi viikoksi edes ollut luvattukaan. Keskiviikkona jatkuivat vielä kattohommat, ruoteet ja räystäät tulivat valmiiksi. Torstaina he tekivät terassin kannatintolpat ja khh:n ovilipan.

Perjantaina talolle tuli toinen porukka työmiehiä ja siellä alkoi sisähommat, Intello oli teipattu ja sisäkaton koolauksia oli alettu asentamaan. Viikonloppuna kävimme itse kuultomaalaamassa terassien seinäpaneelit, maaliksi valitsimme Tikkurilan Valtti Color kuullotteen värissä Sora. Muuten talo maalataan valkoiseksi.

Tämä viikko oli siis varmasti talon tapahtumarikkain viikko, jatkossa ihan näin nopeasti ei tulekaan valmista pintaa.

 

 

Meillä on perustukset

Ennen sokkelin valua tehtävät maatyöt on saatu nyt valmiiksi.  Maatyöt alkoivat 10.4. kantojen nostolla. Kaiken kaikkiaan meillä kesti siis maatöissä 6 viikkoa, toki välissä oli pääsiäinen ja vappu, eikä maatyöurakoitsija edes ollut tontillamme joka päivä.

Kalliotontti aiheutti omat ongelmansa, putkivetoja ei tehty kuvien mukaisesti vaan sieltä mistä helpoiten sai. Näin säästyttiin kanaalilouhinnalta kokonaan. Poraaminen oli yllättävän hidasta, koska kallion kivilaatu vaihteli. Positiivisia yllätyksiä oli, että saimme hienoja liuskekiviä talteen ja pihalle tulee jäämään aika paljon paljasta kalliota näkyviin. Meidän etukäteen jännittämämme räjäytys meni hienosti, eikä yhtään naapuritaloa vahingoitettu tämän räjäytystyömaan aikana.

Ehkä suurin yllätys oli, että meidän autotallin alta jouduttiin viemään valtavasti savimaata pois. Savea kaaviittiin tallin alta enimmillään reilun 2,5 metrin syvyydestä pois. Toisaalta olisi ehkä voinut tulla paalutuskin mieleen, mutta kun kerran louhinnasta jäi ylimääräistä mursketta niin saatiin siitä hyvin autotallin alle täyttöä. Yhtään mursketta ei meidän tontilta jouduttu viemään pois, mutta ei sitä myöskään tuotu lisää.

Lopullista hintalappua emme vielä tiedä, mutta ilmeisesti kohtalaisen hyvin olemme budjetissa. Louhintaan meni 500 e enemmän kuin olimme itse laskeneet, sen osalta loppulasku oli 9200 e. Maanpoisajoa emme edes osanneet arvioida ja siitä tuli 5500 e yllätyslasku, mutta toisaalta olimme arvioineet tuotavan murskeen todennäköisesti yläkanttiin. Jonkin verran loppulaskusta säästämme sillä, että olimme itse (lue: eläkkeellä oleva appiukko) mukana tekemässä putkitöitä.

Onneksi kalliotontti on huomattavasti valmiimpi jo lähtökohtaisesti verrattuna vaikka peltotonttiin. Meillä piha näyttää jo nyt kauhean valmiilta, vaikka ei ole kuin maata tasoiteltu. Saahan toki kalliotontin pihaankin upotettua valtavia summia rahoja, mutta luonto on jo valmiiksi tehnyt meidän tontista kauniin, vaikkakin me sitä menimme osittain tuhoamaan louhimalla.

Maatyöt numeroina:
- kalliota louhittiin noin 300 m3
- savista maata vietiin pois tallin alta 38 kuormallista eli lähes 700 t (kiitos isännän autotalliunelman!)
- kaivinkonetunteja 140 h
- soratäyttöjä tuotu n. 10 kuormallista, jolla tehtiin tasainen sorapatja kallioluohoksen päälle (sisä- ja ulkopuoliset täytöt ovat vielä tulematta)

Perustukset tuli reilun viikon myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, mutta ne valmistui todella nopeasti. Tiistaina Perustava toi muotit tontille, keskiviikkona ne kasattiin ja sokkeli valettiin. Torstaina muotit olivat jo pois. Viikon myöhästymisen aikana laitoimme salaojaputket paikoilleen. Nyt seuraavaksi vuorossa on patolevyjen, sadevesikaivojen ja styroksien asennus.

Maatyöt ovat alkaneet

Yksi isoimmista asioista, joka meitä rakennusurakassa pelotti oli maatyöt, koska niiden merkitys kokonaisbudjetissa on valtava. Tämä oli itseasiassa alusta asti meidän perheen miehellä lähes tärkein tekijä kun tonttia valittiin, koska Varsinais-Suomi on kovin savista eli paalutusta vativaa maastoa. Eikä pidä nyt ymmärtää väärin, että peltotontti olisi automaattisesti kallis rakentaa, vaan se riippuu toki paljon siitä paljonko joudutaan paaluttamaan.

Osassa myytävissä olevista tonteista oli jo maaperätutkimus tehty. Monissa tonteissa kova maa olisi tullut vastaan reilun 20 metrin jälkeen, jotenka paalutettavaa olisi tullut aika tavalla. Peltotontit ei muutenkaan meitä innostaneet kuten olemme aikaisemmin kertoneet. Toki myös pitää ottaa huomioon se, ettei lopullisia maatyökustannuksia mistään tontista voi sanoa, ennenkuin pintamaa on kaivettu pois. Sen takia tonttia ostaessa on erittäin hyvä tehdä maaperätutkimus, koska se voi säästää isolta laskulta. Ei kannata katsoa myöskään pelkkää tontin hintaa, vaan tontin + maatöiden yhteiskustannuksia.

Meidän tontilla ei tehty missään vaiheessa maaperätutkimusta, koska kallio oli ihan pinnassa näkyvissä. Tiesimme siis heti, että räjäytettävää tulee olemaan aika paljon. Oma arviomme on n. 300 m3, katsotaan mikä lopullinen määrä tulee olemaan. Kysyimme yhden tarjouksen maatöistä jo ennen tontin ostamista yhdeltä paikalliselta urakoitsijalta, niin saatiin jotain osvittaa siitä mitä kustannukset voisi olla. Toki aina olisi voinut kysyä enemmän tarjouksia ennen tontin ostamista, mutta meillä oli myös kiire, koska välttämättä halusimme kyseisen tontin. Joulukuussa 2018 mies aloitti jo alustavan kilpailutuksen maatöille ja ne jatkuivat helmikuuhun asti, koska jokainen urakoitsija haluttiin myös käymään paikan päällä tontilla, jotta saataisiin tarkempi arvio urakasta.

Osa halusi tehdä urakkatarjouksen ja osa tuntihintatarjouksen. Meitä kiinnosti alusta asti kokonaisurakkahinta, vaikka lopulta päädyttiinkin tuntiveloitukseen, kun löydettiin meidän mielestä luotettava tekijä. Tällä hetkellä arvio meidän tontin maatöiden tuntimäärästä on 160-200 h. Jos olisimme ottaneet kokonaisurakan, niin tuskin kukaan urakoitsija olisi arvioinut tuntimääräksi 160 h, vaan pikemminkin 200 h ja sitäkin enemmän, kuten vähän pystyimme päättelemään tarjouksista.

Tonttimme maatyöt alkoivat viime viikolla. Puut, risut ja kannot on viety pois. Pintamaa on kaivettu pois kallion päältä ja seuraavaksi vuorossa on räjäytykset.

Nyt alkaa tapahtumaan

Jätimme rakennusluvan tammikuun alussa, kaupunki lupasi noin 6 viikon käsittelyajan. Meidän hakemus ei kuitenkaan mennyt kerralla läpi, vaan rakennusvalvonta vaati meitä teettämään tontilla pintavaaituksen ja päivittämään lupakuvat sen mukaan. Saimme nämä onneksi tehtyä nopealla aikataululla ja rakennusluvan saimme sitten maaliskuun alussa eli lupa tuli  9 viikossa.

Tonttimme on kallioinen rinnetontti, joka on aiheuttanut hieman haasteita rakennusten sijoittamisessa. Olemme joutunut paljon miettimään miten korkeuserot pysyy maltillisina talon ja tallin välillä sekä naapuriin nähden. Pintavaaituksessa tontista otettiin kymmeniä korkeuspisteitä ja niistä piirrettiin tarkat korkeuskäyrät. Näiden pohjalta rakennusvalvonta ehdotti, että porrastaisimme tallirakennuksen katon ja näin tulemmekin tekemään. Rakennusten lopulliset korot päätetään yhdessä rakennusvalvonnan kanssa vasta aloituskokouksessa.


Pintavaaituskartta näyttää tältä:

Tallirakennuksen katto porrastetaan tähän tapaan (vasemmalla talli ja oikealla kahden auton katos):

Talon alta tulemme räjäyttämään kalliota arviolta 300 m3. Kaikki louhos käytetään tontin täyttöihin ja varmaan joudumme tämän lisäksi ostamaan mursketta vielä lisää tontin etuosaan ja tallin alle. Hieman meitä jännittää tulevien maatöiden hintalappu, toivotaan ettei suuria yllätyksiä sen suhteen tule, vaan pysyisimme budjetissa.



Suunnitelmat on nyt siis tehty ja hyväksytty, joten seuraavaksi alkaa maatyöt. Aikataulu tulee olemaan seuraavanlainen:
1. Puiden kaato ja risujen poisvienti tämän ja ensi viikon aikana
2. Pintamaan kaivuu
3. Rakennusten merkkaus ja aloituskokous maaliskuun lopussa
4. Maatyöt huhtikuun aikana
5. Pohjan valu toukokuun puolessa välissä
6. Talopaketin toimitus toukokuun lopussa


Tästä on todella mukava lähteä nyt jatkamaan projektia kun seuraavan kolmen kuukauden aikana tapahtuu aika paljon enemmän konkrettisempaa mitä aiemmin. Nyt on hyvä fiilis!

Lämmitysjärjestelmän valinta

Viimeiset vuodet on mediassa ollut paljon puhetta sähkön hinnasta ja sen todennäköisestä noususta.
Suomessa kun on kohtuullisen kylmät talvet ja lämmityslaskun osuus omakotitalossa on suuressa roolissa, niin oli alusta asti selvää, ettei meidän taloon tulisi suoraa sähkölämmitystä. Poistoilmalämpöpumppu kävi myös ajatuksissa pari iltaa, mutta unohtui nopeasti kun päätimme, että myös autotalli olisi fiksua lämmetä energiatehokkaasti joten päädyimme maalämpöön.

Lämmitettävää alaa meillä on asuinrakennuksessa 140 m2 ja autotallissa 51 m2 eli yhteensä 191m2, joten maalämpö pääsee oikeuksiinsa kun neliömäärät on tätä luokkaa. Moni muu olisi voinut päätyä valitsemaan poistoilmalämpöpumpun lämmittämään asuinrakennusta ja autotalliin ilmalämpöpumpun, jonka apuna olisi ollut muutama sähköpatteri. Me kuitenkin halusimme yhden järjestelmän, joka myös on tehokas. Jos vaikka autotallin nosto-ovea aukaistaan paljon lämmityskaudella niin maalämmön tehokkuus tarjoaa parempaa hyötyä.

Maalämmöstä riittänee internetissä paljon juttua ja myös maalämpöfoorumilla oli monista eri valmistajista hyvää juttua, joista oli apua laitetta valitessa. Maalämpöfoorumilta saa myös mitoitusapua, josta oli suuri apu, koska lähdimme tähän oikeastaan nollatiedoilla koskien koko maalämpöjärjestelmää.

Maalämpötarjouksia varten lähetimme myyjille energiatodistuksen, talon sijaintitiedon ja pohjapiirustuksen. Energiatodistuksen saimme talotehtaan kautta, siihen oli laskettu tarvitsemamme ostoenergian määrä. Maalämpömitoitusta varten tarvitsisi kuitenkin tietää talon lämmitystarve, jota ei vielä ole 100% varmuudella tiedossa, koska talo ei ole valmis. Energiatodistuksesta voi lukee lisää vaikka täältä: Energiatodistus

Saimme ilmeisesti osan maalämpötarjouksista tuon energiatodistuksen ostoenergian
(10 520 kWh) mukaan laskettuna, koska osassa tarjouksia oli selkeästi alimittaisia kaivoja ja pieniä pumppuja. Kaivojen pituudet vaihtelivat 120:sta 215 metriin eli tarjoushinnoissa oli aikamoinen haitari, jos kuvitellaan että keskihinta kaivonporaukselle on n. 35 €/metri. Pumppujen koot vaihtelivat tarjouksissa 5kWh on/off -pumpusta 3-12kWh inverter -pumppuihin.

Muutamassa tarjouksessa oli mukana selkeä mitoitusraportti, josta selvisi meidän talon lämmitystarpeeksi noin 26 000 kWh (saman olimme saaneet maalämpöfoorumin laskelmasta). Tallin osalta olimme ilmoittaneet käyttölämpötilaksi +15 C mitoituslaskelmaa varten. Meille kokonaistehoiseksi maalämpöjärjestelmäksi pitäisi näin ollen riittää 180 metrin kaivo ja 8 kWh pumppu.

Pumppuvalmistajia on jonkin verran alalla, mutta moni pumppu on silti jonkun muun tekemä. Bosch on IVT, Jäspi on Nibe siis sisuskaluiltaan, mutta toki ohjelmallisia eroja on. Me päädyimme valitsemaan Thermian. Thermiaan kiinnitti huomiota mm. se, ettei sitä saa mistään nettikaupasta eli vain valtuutetut liikkeet asentavat sitä. Thermialta oli tullut syksyllä 2018 todella mielenkiintoinen uutuus Thermia Inverter Mini 1,5-7kw, joka vaikutti meidän tarpeisiin juuri oikealta teholtaan sekä muilta ominaisuuksiltaan. Valitsimme inverter -pumpun, koska se on selkeästi tätä päivää. Pienimillään tuo Thermia siis antaa 1,5kWh ja suurin teho, jonka se pystyy antamaan on 7kWh (emme usko että tuo meidän laskelmien mukainen "tehovaje" 0,5 kWh tulee käytännössä mitään vaikuttamaan).  Pumpusta lisää tietoa: Thermia Inverter Mini

Vakuuttavimman ja parhaimman tarjouksen meille teki Jere Lehtinen Saariston Kaivonporauksesta, jonka kanssa tänään teimme maalämpöpumppu-kaupat avaimet käteen periaatteella eli he toimittavat meille pumpun, kaivon sekä asennuksen.

Maalämmöstä kirjoitamme varmaan vielä myöhemmin lisää, mm. miten kaivon poraus onnistui.

  

Ensimmäisiä hankintoja

Kuten suurin osa omakotitalon rakentajista niin myös mekin yritämme tehdä mahdollisimman paljon itse, jotta saisimme valmiin talon hintaa alemmaksi.

Alusti asti oli selvää, että kenet tahansa valitsimmekin talopaketin toimittajaksi niin otamme sen sisusta itse -valmiustasolla. Kumpikin meistä on rempannut jonkin verran aikaisempia asuntojamme entisissä elämissämme. Nykyisessä kaksiossa ainoastaan kylpyhuoneen kalusteet ovat vaihtuneet yhdessä tuumin, niin eikö ole loogista ottaa seuraavaksi projektiksi omakotitalon sisätyöt?

Onneksi meidän molempien isukeilla pysyy vasara kädessä ja ovathan he molemmat rakentaneet oman omakotitalonsa silloin joskus, kuten niin monen muunkin rakentajan kohdalla. Jotenkin tuntuu heidän puheissa se kokemus ja ettei talo ole niin paha rasti, mutta toki maailma on muuttunut. Muun muassa rakennusmääräykset ovat tiukentuneet ja tiukkenee jatkuvasti.

Talossa meidän osuudeksi suunnittelun lisäksi jää siis kaikki sisätyöt seinien levytyksen jälkeen. Tehtävälistalla tulee olemaan: seinien ja katon tasoitus sekä maalaus, lattian asennus, listoitus, laatoitus, saunan panelointi ja lauteet, keittiön/vessojen/kodinhoitohuoneen kalusteiden asennus, vaatekaappien asennus, väliovien asennus, terassit, pihatyöt, autotalli... Osa näistä varmaan teetetään myös ulkopuolisella ja vielä ennen talopaketin saapumista teetämme ulkopuolisella maatyöt, joita nyt parhaillaan kilpailutamme.

Työkaluja ei juurikaan tälläisillä kaupunkilaistuneilla maalaisilla ole ollut, joten tästähän perheen isähahmo riemastui, kun pääsi tilamaan ja valitsemaan työkaluja. Loppujen lopuksi emme niin hirveästi tarvitse työkaluja, mutta jotain välttämättömiä hankitaan, ja osan voi tietysti lainatakin.

Juuri tällä viikolla postissa putkahti katkaisu- ja jiirisaha Metabo KGS 216 M ja samaa tuoteperhettä oleva pöytä, ettei tarvitse lattiatasossa työskentellä. Samalla saatiin porakone päivitettyä tälle vuosituhannella ja tähän hommaan valikoitu Makitan 18V 4.0AH kahdella akulla, josta voima ei lopu hetkessä ja vääntöä riittänee. Samassa paketissa tupsahti Makitan iskevä ruuvinväännin, josta on varmasti paljon käyttöä autotallissa, kun se joskus valmistunee.

Isännän illan nettisurffailun jälkeen päädyttiin ostamaan saha pöytineen Amazonista ja porakone Verkter-verkkokaupasta.

Pitihän se jiirisaha kasata heti pienen kaksion eteiseen.

 

 

Miksi uusi talo?

Miksette ostaneet sitten vanhaa taloa, vaan päätitte tehdä uuden?

1900-luvun alun hirsitalot jäivät pois oikeastaan kahdesta syystä; tietämättömyys vanhojen talojen kunnostamisesta ja yksinkertaisesti tässä elämäntilanteessa ei aika olisi ollut oikea. Toivottavasti joskus myöhemmin saamme jostakin meren rannasta sellaisen, jota voimme sitten eläkepäivillä kunnostaa.

60-70-luvun omakotitalot hylättiin pelkästään siitä syystä, että perheen mies ei sellaista halua. Lukuisia rakennusvirheitä on tehty siihen aikaan ja ennenkaikkea jälkeenpäin tehdyt korjaukset ovat voineet vahingoittaa taloa pysyvästi.

90- luvun ja siitä uudemmat talot olivat etsinnässä, mutta sopivaa ei lähes vuoden etsimisen jälkeen löytynyt. Kaksi potentiaalista ehdokasta toki oli, mutta toinen meni kaupaksi liian nopeasti ja toinen oli mielestämme liian kallis.

Kriteerit talolle olivat kohtuullisen kovat:
- Hinta alle 350 000 e
- 3-4 makuuhuonetta
- Vesikiertoinen lattialämmitys (todella monessa oli sähkölämmitys)
- Autotalli 40-50 m2 sekä kahden auton katos tai edes mahdollisuus rakentaa nämä (tämä oli monesti se rajaavin kriteeri)
- Sijainti, mm. lyhyt koulumatka tulevalle koululaiselle
- Toimiva pohjaratkaisu

Kuten arvata saattaa, joku näistä ei osunut jos muut natsasi. Kuitenkin kyseessä on niin iso raha, että emme halunneet tehdä kompromissiä.

Nyt itse rakennuttamalla saamme nuo asiat joita halusimmekkin, eikä tarvinnut tehdä kompromisseja (ainakaan suuria).

Pohjapiirros

Kolmen kuukauden mittailujen sekä todella lukuisien työtuntien jälkeen saimme pohjasta itsellemme mieluisan ja nyt se on vihdoin lyöty lukkoon. Pohja ei ole siis talotehtaan valmis malli vaan itse suunnittelemamme.

Tonttia etsiessä halusimme ilta-auringon terassille ja tässä se oli mahdollista toteuttaa. Tontin muodon takia etuovi ja oleskeluterassi tulevat samalla seinustalle, vaikka tämä ei lähtökohtaisesti ollut toiveemme. Perheen naisväki vaati ehdottomasti päämakuuhuoneen viereen vaatehuoneen, josta on pääsy kodinhoitohuoneeseen. Lasitettu terassi -optio oli toinen asia, joka vaikutti oleellisesti pohjan malliin.

Muiden huoneiden osalta toiveina oli mm:
- Makuuhuoneet koillisen puolelle ja olohuone lounaan puolelle
- Avoin olohuone-keittiö ratkaisu
- Eteiseen vaatehuone, ei erillisiä kaappeja
- Lasten makuuhuoneet hieman erilleen vanhempien makuuhuoneesta
- Kodinhoitohuoneen yhteyteen toinen wc (emme halunneet pyttyä kylpyhuoneeseen) sekä pieni pukeutumistila
- Mahdollisimman vähän käytävämäistä tilaa
- Emme halunneet wc:tä heti keittiön tai olohuoneen läheisyyteen

Viimeisimmässä Sievitalon palaverissa vielä piirrettiin meidän tulevan Hakolan sohvan paikka, jonka myötä olohuoneen ikkunoiden ja ruokapöydän paikka tarkentuivat.

Monta palasta piti täyttää ja asetella, mutta tässä on nyt kuitenkin meidän lopullinen pohja:

Huonekalut ovat vain suuntaa antavia, niiden paikat eivät tule olemaan kuvan mukaisesti.


Ulkoverhoiluksi tulee valkoinen lauta, ikkunat ja ovet ovat myös valkoisia. Katto on musta peltikatto ja terassien sisennykset tulee puunvärisellä laudalla. Ulkopäin talo tulee siis olemaan tällainen:

 

Tonttia etsimässä

Kun päätös omakotitalon rakentamisesta oli tehty, alkoi tietenkin sopivan tontin etsiminen. Olimme jo rajanneet paljon asioita joita halusimme, joten homma tuntui helpolta.

Halusimme 1-kerroksisen talon, jotta perhe olisi lähekkäin ja koti olisi käytännöllinen mm. siivoamisen kannalta. Terassille olisi kiva saada ilta-aurinko. Tulevalle koululaiselle koulumatkan pitäisi olla lyhyt. Tontilla pitäisi olla rakennusoikeutta selvästi yli 200 m2, jotta myös isohko autotalli olisi mahdollista rakentaa siihen. Emme halunneet peltotonttia uudelta asuinalueelta, vaan etsimme rauhalliselta alueelta metsäistä kalliotonttia.

Tehtävä ei sitten loppupeleissä ollutkaan helppo, koska suuren kaupungin läheisyydessä tontit ovat usein aika pieniä tai sitten hinta meni yli meidän budjetin.

Edellä olevin kriteerein lähdimme tontin etsintään ja sellainen löytyikin jo elokuuussa 2017. Tällä tontilla kävimme usein mittailemassa ja haaveilemassa, myös monta pohjapiirrosta tuli tehtyä. Tontilla olevasta purkukuntoisesta talosta johtuen sekä tontin hinnan takia emme koskaan päässeet kuitenkaan kauppoihin asti.

Viimeinkin sopiva tontti löytyi heinäkuussa 2018, joka ehkä hieman isohkojen korkeuserojen takia oli jäänyt vielä tyhjilleen. Tontti on pienellä uudella alueella ja on sen alueen viimeinen rakentamaton tontti. Noin kolme kuukautta me laskimme kustannuksia ja kilpailutimme alustavia pohjapiirrustuksia, sekä kävimme rakennustarkastajan juttusilla kunnes saimme varmuuden, että tämän tontin me ostamme ja tähän me teemme talon.

Tontti on kaupungin omistama, joten aluksi varasimme tontin itsellemme pientä varausmaksua vastaan. Tämän jälkeen edessä oli rakennusbudjetin laatiminen ja pankkien kilpailutus. Lopulliset tonttikaupat teimme vasta lokakuussa noin viikon esikoisen syntymämme jälkeen.

  

Nyt kun tontti on ostettu niin pystymme suunnittelemaan tontille sopivan talon, koska tontti määrittelee kuitenkin talon eikä päinvastoin.

Kaavakartta meidän tontista