Lämmitysjärjestelmän valinta

Viimeiset vuodet on mediassa ollut paljon puhetta sähkön hinnasta ja sen todennäköisestä noususta.
Suomessa kun on kohtuullisen kylmät talvet ja lämmityslaskun osuus omakotitalossa on suuressa roolissa, niin oli alusta asti selvää, ettei meidän taloon tulisi suoraa sähkölämmitystä. Poistoilmalämpöpumppu kävi myös ajatuksissa pari iltaa, mutta unohtui nopeasti kun päätimme, että myös autotalli olisi fiksua lämmetä energiatehokkaasti joten päädyimme maalämpöön.

Lämmitettävää alaa meillä on asuinrakennuksessa 140 m2 ja autotallissa 51 m2 eli yhteensä 191m2, joten maalämpö pääsee oikeuksiinsa kun neliömäärät on tätä luokkaa. Moni muu olisi voinut päätyä valitsemaan poistoilmalämpöpumpun lämmittämään asuinrakennusta ja autotalliin ilmalämpöpumpun, jonka apuna olisi ollut muutama sähköpatteri. Me kuitenkin halusimme yhden järjestelmän, joka myös on tehokas. Jos vaikka autotallin nosto-ovea aukaistaan paljon lämmityskaudella niin maalämmön tehokkuus tarjoaa parempaa hyötyä.

Maalämmöstä riittänee internetissä paljon juttua ja myös maalämpöfoorumilla oli monista eri valmistajista hyvää juttua, joista oli apua laitetta valitessa. Maalämpöfoorumilta saa myös mitoitusapua, josta oli suuri apu, koska lähdimme tähän oikeastaan nollatiedoilla koskien koko maalämpöjärjestelmää.

Maalämpötarjouksia varten lähetimme myyjille energiatodistuksen, talon sijaintitiedon ja pohjapiirustuksen. Energiatodistuksen saimme talotehtaan kautta, siihen oli laskettu tarvitsemamme ostoenergian määrä. Maalämpömitoitusta varten tarvitsisi kuitenkin tietää talon lämmitystarve, jota ei vielä ole 100% varmuudella tiedossa, koska talo ei ole valmis. Energiatodistuksesta voi lukee lisää vaikka täältä: Energiatodistus

Saimme ilmeisesti osan maalämpötarjouksista tuon energiatodistuksen ostoenergian
(10 520 kWh) mukaan laskettuna, koska osassa tarjouksia oli selkeästi alimittaisia kaivoja ja pieniä pumppuja. Kaivojen pituudet vaihtelivat 120:sta 215 metriin eli tarjoushinnoissa oli aikamoinen haitari, jos kuvitellaan että keskihinta kaivonporaukselle on n. 35 €/metri. Pumppujen koot vaihtelivat tarjouksissa 5kWh on/off -pumpusta 3-12kWh inverter -pumppuihin.

Muutamassa tarjouksessa oli mukana selkeä mitoitusraportti, josta selvisi meidän talon lämmitystarpeeksi noin 26 000 kWh (saman olimme saaneet maalämpöfoorumin laskelmasta). Tallin osalta olimme ilmoittaneet käyttölämpötilaksi +15 C mitoituslaskelmaa varten. Meille kokonaistehoiseksi maalämpöjärjestelmäksi pitäisi näin ollen riittää 180 metrin kaivo ja 8 kWh pumppu.

Pumppuvalmistajia on jonkin verran alalla, mutta moni pumppu on silti jonkun muun tekemä. Bosch on IVT, Jäspi on Nibe siis sisuskaluiltaan, mutta toki ohjelmallisia eroja on. Me päädyimme valitsemaan Thermian. Thermiaan kiinnitti huomiota mm. se, ettei sitä saa mistään nettikaupasta eli vain valtuutetut liikkeet asentavat sitä. Thermialta oli tullut syksyllä 2018 todella mielenkiintoinen uutuus Thermia Inverter Mini 1,5-7kw, joka vaikutti meidän tarpeisiin juuri oikealta teholtaan sekä muilta ominaisuuksiltaan. Valitsimme inverter -pumpun, koska se on selkeästi tätä päivää. Pienimillään tuo Thermia siis antaa 1,5kWh ja suurin teho, jonka se pystyy antamaan on 7kWh (emme usko että tuo meidän laskelmien mukainen "tehovaje" 0,5 kWh tulee käytännössä mitään vaikuttamaan).  Pumpusta lisää tietoa: Thermia Inverter Mini

Vakuuttavimman ja parhaimman tarjouksen meille teki Jere Lehtinen Saariston Kaivonporauksesta, jonka kanssa tänään teimme maalämpöpumppu-kaupat avaimet käteen periaatteella eli he toimittavat meille pumpun, kaivon sekä asennuksen.

Maalämmöstä kirjoitamme varmaan vielä myöhemmin lisää, mm. miten kaivon poraus onnistui.

  

Ensimmäisiä hankintoja

Kuten suurin osa omakotitalon rakentajista niin myös mekin yritämme tehdä mahdollisimman paljon itse, jotta saisimme valmiin talon hintaa alemmaksi.

Alusti asti oli selvää, että kenet tahansa valitsimmekin talopaketin toimittajaksi niin otamme sen sisusta itse -valmiustasolla. Kumpikin meistä on rempannut jonkin verran aikaisempia asuntojamme entisissä elämissämme. Nykyisessä kaksiossa ainoastaan kylpyhuoneen kalusteet ovat vaihtuneet yhdessä tuumin, niin eikö ole loogista ottaa seuraavaksi projektiksi omakotitalon sisätyöt?

Onneksi meidän molempien isukeilla pysyy vasara kädessä ja ovathan he molemmat rakentaneet oman omakotitalonsa silloin joskus, kuten niin monen muunkin rakentajan kohdalla. Jotenkin tuntuu heidän puheissa se kokemus ja ettei talo ole niin paha rasti, mutta toki maailma on muuttunut. Muun muassa rakennusmääräykset ovat tiukentuneet ja tiukkenee jatkuvasti.

Talossa meidän osuudeksi suunnittelun lisäksi jää siis kaikki sisätyöt seinien levytyksen jälkeen. Tehtävälistalla tulee olemaan: seinien ja katon tasoitus sekä maalaus, lattian asennus, listoitus, laatoitus, saunan panelointi ja lauteet, keittiön/vessojen/kodinhoitohuoneen kalusteiden asennus, vaatekaappien asennus, väliovien asennus, terassit, pihatyöt, autotalli... Osa näistä varmaan teetetään myös ulkopuolisella ja vielä ennen talopaketin saapumista teetämme ulkopuolisella maatyöt, joita nyt parhaillaan kilpailutamme.

Työkaluja ei juurikaan tälläisillä kaupunkilaistuneilla maalaisilla ole ollut, joten tästähän perheen isähahmo riemastui, kun pääsi tilamaan ja valitsemaan työkaluja. Loppujen lopuksi emme niin hirveästi tarvitse työkaluja, mutta jotain välttämättömiä hankitaan, ja osan voi tietysti lainatakin.

Juuri tällä viikolla postissa putkahti katkaisu- ja jiirisaha Metabo KGS 216 M ja samaa tuoteperhettä oleva pöytä, ettei tarvitse lattiatasossa työskentellä. Samalla saatiin porakone päivitettyä tälle vuosituhannella ja tähän hommaan valikoitu Makitan 18V 4.0AH kahdella akulla, josta voima ei lopu hetkessä ja vääntöä riittänee. Samassa paketissa tupsahti Makitan iskevä ruuvinväännin, josta on varmasti paljon käyttöä autotallissa, kun se joskus valmistunee.

Isännän illan nettisurffailun jälkeen päädyttiin ostamaan saha pöytineen Amazonista ja porakone Verkter-verkkokaupasta.

Pitihän se jiirisaha kasata heti pienen kaksion eteiseen.

 

 

Miksi uusi talo?

Miksette ostaneet sitten vanhaa taloa, vaan päätitte tehdä uuden?

1900-luvun alun hirsitalot jäivät pois oikeastaan kahdesta syystä; tietämättömyys vanhojen talojen kunnostamisesta ja yksinkertaisesti tässä elämäntilanteessa ei aika olisi ollut oikea. Toivottavasti joskus myöhemmin saamme jostakin meren rannasta sellaisen, jota voimme sitten eläkepäivillä kunnostaa.

60-70-luvun omakotitalot hylättiin pelkästään siitä syystä, että perheen mies ei sellaista halua. Lukuisia rakennusvirheitä on tehty siihen aikaan ja ennenkaikkea jälkeenpäin tehdyt korjaukset ovat voineet vahingoittaa taloa pysyvästi.

90- luvun ja siitä uudemmat talot olivat etsinnässä, mutta sopivaa ei lähes vuoden etsimisen jälkeen löytynyt. Kaksi potentiaalista ehdokasta toki oli, mutta toinen meni kaupaksi liian nopeasti ja toinen oli mielestämme liian kallis.

Kriteerit talolle olivat kohtuullisen kovat:
- Hinta alle 350 000 e
- 3-4 makuuhuonetta
- Vesikiertoinen lattialämmitys (todella monessa oli sähkölämmitys)
- Autotalli 40-50 m2 sekä kahden auton katos tai edes mahdollisuus rakentaa nämä (tämä oli monesti se rajaavin kriteeri)
- Sijainti, mm. lyhyt koulumatka tulevalle koululaiselle
- Toimiva pohjaratkaisu

Kuten arvata saattaa, joku näistä ei osunut jos muut natsasi. Kuitenkin kyseessä on niin iso raha, että emme halunneet tehdä kompromissiä.

Nyt itse rakennuttamalla saamme nuo asiat joita halusimmekkin, eikä tarvinnut tehdä kompromisseja (ainakaan suuria).